welsh corgi pembroke

 Neminoff 's 

Click here to edit subtitle

"Sally" FI & EE MVA

Wales Tale's Gotta Be Treasure

PARI SANAA SALLYSTA


Sally on se jokaisesta perheestä löytyvä "outo lapsi", joka tulee toimeen hyvin muiden kanssa, mutta kulkee ihan omia teitään. Jos muut tulevat kutsuttaessa oikealta tulee Sally vasemmalta, tai ainakin sieltä missä ei ole märkää. Sally katsoo useimmiten mihin menee, ja suureksi kauhukseen on kohtalo sen ohjannut perheeseen jossa muut corgit pitävät uimisesta, lätäköissä läträilystä tai Nemin tapaan niissä makaamisesta.
Näihin päiviin asti on Sally kuitenkin vielä kestänyt kurjaa kohtaloaan, jotenkuten tassut kuivina.
Sally on kaiken poikkeavuutensa lisänä myös se herkkä taiteilijasielu joka ei voi sietää vieraita koiria ihan noin vain lähelleen, eikä myöskään pidä nopeista tapahtumista. Imuri on pahinta heti veden jälkeen, se imee sisuksiinsa kaikki ne karvat joita Sally on kovalla työllä matoissa pyörimällä niihin saanut jäämään.
Ihmisiä Sally rakastaa yli kaiken, olivat ne sitten minkä ikäisiä tai tapaisia tahansa kunhan vain saa huomiota ja vielä lisää huomiota! Siitä Sally kuitenkin usein joutuu käymään taistoa Fanin kanssa ;)


Sally on 17.1.2014 syntyneen Wales Tale's Black-pentueen emä.

"Fani" FI & SE MVA, EE VMVA

Wales Tale's My First Tri Dream

PARI SANAA FANISTA

Siinä missä Nemi on laiska eikä niinkään välitä ylenpalttisesta hellyydestä, on tyttärensä Fani melkoinen vastakohta.
Jos istut on sylissäsi ihan varmasti Fani, jos vedät takkia päällesi häärii ovensuussa jo malttamattomana Fani.

Fani on ehkä meidän laumastamme se eniten stereotyyppinen pembroke: aina valmis kaikkeen, ketterä ja nokkela. Ja ennenkaikkea äärimmäisen avoin ja ystävällinen kaikille.

Neiti on omaa luokkaa myös kokonsa puolesta, siinä missä pemu nartuttujen paino nykyään pyörii yli 12kilon painaa mini-Fanimme vain reilut 10kg. Mikä Fanin suureksi riemuksi tarkoittaa että se tulee helposti otettua syliin, ja jos ei tajuta ottaa syliin hyppää se ketterästi tuolilla istuvan syliin ihan itse.

Itselläni oli ajatus, että meille ei koskaan “mustaa” eli tricolour-väristä pemua tulisi.
Toisin kuitenkin kävi. Nemin ensimmäiseen pentueeseen syntyi neljä narttua ja yksi uros, joista yksi teki omanlaistansa historiaa värinsä puolesta. Fanin virallinen nimi ei siis ole ihan tuulesta temmattu, se on “first tri(colour) dream” niin minulle kuin kasvattajalleen & toiselle omistajalleen Marjalle.
Väri ei siis tosissaankaan ollut tässä kohtaa peruste miksi juuri pikkumusta neiti meille tuli.
Fanin kutsumanimi oli alun alkujaan Funny, mutta eihän se minun maalaisen mieleen sitten sopinutkaan että olisi pitänyt kirjoittaa ja lausua erilailla! Näin ollen nimi jäi, mutta kirjoitusasu muuttui siksi mikä se on nykyäänkin

Pennusta pitäen kasvoi Fanista oman maailmani suloisin otus kaikkine paheineen, virheineen ja jääräpäisyyksineen. Nykyään jos Fani saa valita se on sielä missä minäkin, ja minä sielä missä Fani. “Napanuora” on siis jäänyt hieman lyhyeksi molemmin puolin..

Emänsä Nemin ollessa jylhä matriarkka on Fani soma prinsessamme, jota ei turha nipotus kiinnosta mutta jonka huumorintaju ei myöskään riitä siihen että sille liika alettaisiin kukkoilemaan.

Fanin kanssa harrastetaan lähinnä näyttelyitä, mutta myös agilityn saloihin on tutustuttu ja verijälkeä omaksi iloksi käyty tekemässä.
Harrastekoirana Fani on vauhdikas ja innokas, jopa sen verran etten tahdo itse pysyä perässä eikä neiti aina ennätä kuuntelemaan ohjeistusta. Oman saamattomuuteni ja ajanpuutteen vuoksi on harrastaminen jäänyt vähemmälle, näyttelyjä lukuunottamatta. Metsälenkit ja yhteiset hetket arjessa ovat “se meidän juttumme”.

"Oosa / Åsa"

Chefka's Sensuella Isabella

Oosa on kirjaimellisesti korona-pentu. Ajallisesti sen elämä ihan alullle laitosta Suomeen muuttoon ajoittuu aikaan kun Suomen ja Ruotsin raja oli kiinni koronarajoitteiden vuosi. Yksi hölmö Suomalainen otti kuitenkin parin viikon karanteenin, pakkasi tavaransa ja isäkoira-Danten joukkoon ja lähti kohti Ruotsia. Tartuntana oli ilmeisen vireä ja vallaton korona, joka vain kasvaa ja villiityy päivä päivältä.
Oosa on siis Danten tyttö, neiti jonka vain täytyi muuttaa meille. Oosa on syntynyt muutamaa päivää ennen Danten syntymäpäivää, pentuetta alulle laitetaessa olin juuri hyvästellyt ensimmäisen corgini Nemin. Nyt oli tarina päätöksessä, kaiken keskellä aika uudelle tarinalle alkaa.
En ole katunut päätöstäni lähteä hakemaan Oosa kotiin, pieni Ruotsin rämäpää on osoittautunut olevansa ehta cardigan!

Ikuisesti Muistoissa

10.02.2007-11.04.2020

"Nemi" EE VMVA

Wales Tale's Hasty Hattrick

PARI SANAA NEMISTÄ

Kuten jo esittelyssä itsestäni mainitsin, oli Nemi ensimmäinen corgini.
Se matkasi pääsiäisen aikaan pitkäperjantaina vuonna 2007 sinisessä koiran pedissa autossa minun kanssani takapenkillä koko tuon silloin niin kovin pitkän matkan Ruoveden kupeesta Kauhajoen keskustaan, ja heti sisälle päästyään ja asunnon kierrettyään tuli luokseni sen näköisenä että "pitikö tässä olla jotain ihmeellistä, täälähän minä olen aina asunut!"
Taidan muistaa tuon ensimmäisen päivän, tai ensimmäiset päivät, aina. Siitä alkoi oma opettelemiseni corgin tavoille, ja pienen corgipennun elämän opetteleminen nuoren omistajansa kanssa.

Muistan Nemin olleen jo alle vuoden ikäisenä sitä mieltä ettei sillä ole tässä valmiissa maailmassa mihinkään kiire, paitsi tietysti pallon ja keppien perään.
Nemin kanssa kokeiltiin koiraharrastus lajeja laidasta laitaan; verijälkeä, tokoa, rally-tokoa, koiratanssia, näyttelyjä.. jopa vepeä ja valjakkoa! Sen ollessa n.2 vuotias harrastimme agilityä melko aktiivisesti, tosin ihan omaksi iloksemme. Muutamissa epävirallisissa kisoissa kuitenkin kävimme hölkkäilemässä, ja harvassa oli ne kerrat ettei Nemi olisi sijoittunut. Ihanneaika ei useinkaan meidän radalta pois päästessämme tuntunut ollenkaa tuomarin sanojen mukaisen väljältä vaan ylittyi usein hyvinkin roimasti Nemin ja minun suorittaessa hitaan varmasti kulloistakin rataa. Ehkä tästä samasta hitaudesta johtuen en koskaan suunnitellut tosimielessä kisaamista Nemin kanssa.
Vuonna 2010 minulla oli ajatukissa hankkia kisalisenssi ja koittaa muutamaa virallista agility starttia Nemin kanssa, mutta suunnitelmiin tuli muutos kun Nemin astutuksen ajankohta tuli olennaiseksi saman vuoden alkumetreillä.
Jälkikäteen en ole juurikaan katunut ettei Nemi koskaan ennättänyt starttaamaan agilityssä virallisesti, se nautti kuitenkin päästessään sillointällöin treenailemaan omaksi iloksemme, omaan rauhallisen tasaiseen tahtiinsa.
Jäljestys oli myös Nemin lempipuuhia, siinä yhdistyi sopivassa määrin sille mieluisat osa-alueet: metsä, haju (=RUOKA!) ja yhdessä tekeminen. Oman saamattomuuteni, ja ilmeisesti kilapailuviettini alhaisuuden, vuoksi emme tätäkään harrastaneet kuin satunnaisesti omaksi aktiviteetiksemme.

Koiranäyttelyihin päädyimme kuin vahingossa, en edes itse muista mistä, miten ja miksi kaikki lähti näyttelyjen suhteen näille raiteille jossa minä edelleen olen.

Vuonna 2010 Nemin saatua Wales Tale’sin nimiin My-pennut aloin tosissani miettimään olisiko minusta kasvattajaksi.
Kävin kasvattajakurssin, ja aloin pohtimaan kennelnimeä. Samoihin aikoihin astutin Nemin ja ensimmäinen “kotitekoinen” pentueeni syntyi aikaan jolloin minulla ei vielä ollut vahvistettua kennelnimeä. Pennut saivat kuin saivatkin viralliset Neminoff’silla varustetut nimensä rekisteripapereihinsa, joskin vasta jonkin ajan kuluttua itse pentujen uusiin koteihinsa lähtemisen jälkeen.

Nemi oli aina koiralaumanme pomo.Sitä ei lähteneet haastamaan koskaan muut koirani, ei edes ikuinen prinsessa Fani, Sallyn olessa liian mukavuudenhaluinen moiseen. Nemi oli se, jota muut uskoivat pelkällä auktoriteetillä, ja jos ei sillä niin murahdus riitti palauttamaan maan pinnalle. Aito Corgi isolla egolla, niinkuin pohjalaisella kuuluu ollakkin.

Siinä missä yhteinen matkamme alkoi pitkänä perjantaina se päättyi pääsiäislauantaina. Väliin mahtui 13 yhteistä vuotta. Se oli omassa elämässäni pitkä aika kasvaa teinistä aikuiseksi, mutta kukaan ei olisi voinut Nemiä korvata kämppiksenä, harrastus seurana, lohtuna, ystävänä. Loppuviimein kun oli aika sanoi viimeisen lähdön aikaan "heihei Nemi" ja se olikin Nemi joka lähti, totesin että se meistä vahvempi oli aina ollut jämäkkä ja määrätietoinen Nemi. 

Isä: FI MVA
Wales Tale’s Touch Of Moments “Leevi”

Emä:
Wales Tale’s Bit Of Treasure “Siru”

Syntynyt: 2.9.2011
Väri: Tricolour

Omistaja Anu Tulensalo & Marja Pusa
Kasvattaja Marja Pusa, Kennel Wales Tale’s


Sallyn tiedot KoiraNetissä

Terveystuloksia

Silmät: OK (terveet)
Kyynärät: O/O
Lonkat: C/C
Polvet:  O/O

  .















Isä:
FI & EE MVA
Fiord’s Warrior “Wilho”

Emä:
Wales Tale’s Hasty Hattrick “Nemi”

Syntynyt: 8.4.2010
Väri: Tricolour 

Omistaja: Anu Tulensalo & Marja Pusa
Kasvattaja: Marja Pusa, Kennel Wales Tale’s


Fanin tiedot KoiraNetissä

Terveystuloksia

Silmät: OK (terveet)
Kyynärät: O/O
Lonkat: B/B
Polvet: O/O

Muita tuloksia

MH-luonnekuvaus: Suoritettu (ensimmäisenä pembroke narttuna suomessa)

.






















"Se toinen"

Isä:
FI & SE & EE MVA & EE JMVA
Beryllos Hot Blackjack “Dante”

Emä:
Hova Bonde's Hailey Dean " Irma"

Syntynyt: 17.6.2020
Väri: Blue merle

Omistaja: Anu Tulensalo
Kasvattaja: Maria Ekman, Ruotsi, Kennel Chefka's 


Oosan tiedot KoiraNetissä

Terveystuloksia

Tutkitaan kun ikää riittävästi

'
























Isä:
US & IE & SE & GB & EE MVA
Maplecreek Montgomery “Monty”

Emä:
FI MVA
Wales Tale’s Canarian Dream “Blondie”

Syntynyt: 10.2.2007
Väri: Punainen valkoisin merkein

Omistaja: Anu Tulensalo
Kasvattaja: Marja Pusa, Kennel Wales Tale’s


Nemin tiedot
KoiraNetissä

Terveystuloksia

Silmät: OK (terveet)
Lonkat: C/C
Polvet:  O/O (epävirallinen)


Muita tuloksia

Luonnetestitulos:  123pistettä, +++