welsh corgi pembroke

 Neminoff 's 

Click here to edit subtitle

"Wendy" FI MVA

Neminoff's Wales Tale's Surprise Treasure

PARI SANAA WENDYSTÄ


Se kotiin jäänyt tyttölapsi, joka mielinmäärin saa pompottaa "isiä ja äitiä" eli vanhempiaan Waldoa ja Sallya. 
Nyttemmin joutunut isosiskoksi ja lapsenvahdiksi itseään jo puolet suuremmaksi kasvaneelle uudelle vauvalle (Dante).
Wendy on velmu sekoitus vanhempiaan, Sallyn tapaan outolintu mutta isänsä tapaan lellivauva. Wendyllä meni hetki kasvaa henkisesti, se oli pitkään hyvin herkkä ympäristölleen mutta nykyisin "ihan tavallinen" jo tervepäisempi pemuneiti joka myös välillä ennättää riehumiseltaan kuuntelemaan mitä sanotaan.

.



"Sally" FI & EE MVA

Wales Tale's Gotta Be Treasure

PARI SANAA SALLYSTA


Sally on se jokaisesta perheestä löytyvä "outo lapsi", joka tulee toimeen hyvin muiden kanssa, mutta kulkee ihan omia teitään. Jos muut tulevat kutsuttaessa oikealta tulee Sally vasemmalta, tai ainakin sieltä missä ei ole märkää. Sally katsoo useimmiten mihin menee, ja suureksi kauhukseen on kohtalo sen ohjannut perheeseen jossa muut corgit pitävät uimisesta, lätäköissä läträilystä tai Nemin tapaan niissä makaamisesta.
Näihin päiviin asti on Sally kuitenkin vielä kestänyt kurjaa kohtaloaan, jotenkuten tassut kuivina.
Sally on kaiken poikkeavuutensa lisänä myös se herkkä taiteilijasielu joka ei voi sietää vieraita koiria ihan noin vain lähelleen, eikä myöskään pidä nopeista tapahtumista. Imuri on pahinta heti veden jälkeen, se imee sisuksiinsa kaikki ne karvat joita Sally on kovalla työllä matoissa pyörimällä niihin saanut jäämään.
Ihmisiä Sally rakastaa yli kaiken, olivat ne sitten minkä ikäisiä tai tapaisia tahansa kunhan vain saa huomiota ja vielä lisää huomiota! Siitä Sally kuitenkin usein joutuu käymään taistoa Fanin kanssa ;)


Sally on 17.1.2014 syntyneen Wales Tale's Black-pentueen emä.

"Fani" FI & SE MVA

Wales Tale's My First Tri Dream

PARI SANAA FANISTA

Siinä missä Nemi on laiska eikä niinkään välitä ylenpalttisesta hellyydestä, on tyttärensä Fani melkoinen vastakohta.
Jos istut on sylissäsi ihan varmasti Fani, jos vedät takkia päällesi häärii ovensuussa jo malttamattomana Fani.

Fani on ehkä meidän laumastamme se eniten stereotyyppinen pembroke: aina valmis kaikkeen, ketterä ja nokkela. Ja ennenkaikkea äärimmäisen avoin ja ystävällinen kaikille.

Neiti on omaa luokkaa myös kokonsa puolesta, siinä missä pemu nartuttujen paino nykyään pyörii yli 12kilon painaa mini-Fanimme vain reilut 10kg. Mikä Fanin suureksi riemuksi tarkoittaa että se tulee helposti otettua syliin, ja jos ei tajuta ottaa syliin hyppää se ketterästi tuolilla istuvan syliin ihan itse.

Itselläni oli ajatus, että meille ei koskaan “mustaa” eli tricolour-väristä pemua tulisi.
Toisin kuitenkin kävi. Nemin ensimmäiseen pentueeseen syntyi neljä narttua ja yksi uros, joista yksi teki omanlaistansa historiaa värinsä puolesta. Fanin virallinen nimi ei siis ole ihan tuulesta temmattu, se on “first tri(colour) dream” niin minulle kuin kasvattajalleen & toiselle omistajalleen Marjalle.
Väri ei siis tosissaankaan ollut tässä kohtaa peruste miksi juuri pikkumusta neiti meille tuli.
Fanin kutsumanimi oli alun alkujaan Funny, mutta eihän se minun maalaisen mieleen sitten sopinutkaan että olisi pitänyt kirjoittaa ja lausua erilailla! Näin ollen nimi jäi, mutta kirjoitusasu muuttui siksi mikä se on nykyäänkin

Pennusta pitäen kasvoi Fanista oman maailmani suloisin otus kaikkine paheineen, virheineen ja jääräpäisyyksineen. Nykyään jos Fani saa valita se on sielä missä minäkin, ja minä sielä missä Fani. “Napanuora” on siis jäänyt hieman lyhyeksi molemmin puolin..

Emänsä Nemin ollessa jylhä matriarkka on Fani soma prinsessamme, jota ei turha nipotus kiinnosta mutta jonka huumorintaju ei myöskään riitä siihen että sille liika alettaisiin kukkoilemaan.

Fanin kanssa harrastetaan lähinnä näyttelyitä, mutta myös agilityn saloihin on tutustuttu ja verijälkeä omaksi iloksi käyty tekemässä.
Harrastekoirana Fani on vauhdikas ja innokas, jopa sen verran etten tahdo itse pysyä perässä eikä neiti aina ennätä kuuntelemaan ohjeistusta. Oman saamattomuuteni ja ajanpuutteen vuoksi on harrastaminen jäänyt vähemmälle, näyttelyjä lukuunottamatta. Metsälenkit ja yhteiset hetket arjessa ovat “se meidän juttumme”.

"Nemi" EE VMVA

Wales Tale's Hasty Hattrick

PARI SANAA NEMISTÄ

Kuten jo esittelyssä itsestäni mainitsin, on Nemi ensimmäinen corgini.
Se matkasi pääsiäisen aikaan pitkäperjantaina vuonna 2007 sinisessä koiran pedissa autossa minun kanssani takapenkillä koko tuon silloin niin kovin pitkän matkan Ruoveden kupeesta Kauhajoen keskustaan, ja heti sisälle päästyään ja asunnon kierrettyään tuli luokseni sen näköisenä että "pitikö tässä olla jotain ihmeellistä, täälähän minä olen aina asunut!"
Taidan muistaa tuon ensimmäisen päivän, tai ensimmäiset päivät, aina. Siitä alkoi oma opettelemiseni corgin tavoille, ja pienen corgipennun elämän opetteleminen nuoren omistajansa kanssa.

Muistan Nemin olleen jo alle vuoden ikäisenä sitä mieltä ettei sillä ole tässä valmiissa maailmassa mihinkään kiire, paitsi tietysti pallon ja keppien perään. Ja sitä samaa mieltä se on edelleen.
Nemin kanssa on kokeiltu koiraharrastus lajeja laidasta laitaan; verijälkeä, tokoa, rally-tokoa, koiratanssia, näyttelyjä.. jopa vepeä ja valjakkoa! Sen ollessa n.2 vuotias harrastimme agilityä melko aktiivisesti, tosin ihan omaksi iloksemme. Muutamissa epävirallisissa kisoissa kuitenkin kävimme hölkkäilemässä, ja harvassa oli ne kerrat ettei Nemi olisi sijoittunut. Ihanneaika ei useinkaan meidän radalta pois päästessämme tuntunut ollenkaa tuomarin sanojen mukaisen väljältä vaan ylittyi usein hyvinkin roimasti Nemin ja minun suorittaessa hitaan varmasti kulloistakin rataa. Ehkä tästä samasta hitaudesta johtuen en koskaan suunnitellut tosimielessä kisaamista Nemin kanssa.
Vuonna 2010 minulla oli ajatukissa hankkia kisalisenssi ja koittaa muutamaa virallista agility starttia Nemin kanssa, mutta suunnitelmiin tuli muutos kun Nemin astutuksen ajankohta tuli olennaiseksi saman vuoden alkumetreillä.
Jälkikäteen en ole juurikaan katunut ettei Nemi koskaan ennättänyt starttaamaan agilityssä virallisesti, se nauttii kuitenkin edelleen päästessään sillointällöin treenailemaan omaksi iloksemme, omaan rauhallisen tasaiseen tahtiinsa.
Jäljestys on myös edelleen Nemin lempipuuhia, siinä yhdistyy sopivassa määrin sille mieluisat osa-alueet: metsä, haju (=RUOKA!) ja yhdessä tekeminen. Oman saamattomuuteni, ja ilmeisesti kilapailuviettini alhaisuuden, vuoksi emme tätäkään harrasta kuin satunnaisesti omaksi aktiviteetiksemme.
Koiranäyttelyihin päädyimme kuin vahingossa, en edes itse muista mistä, miten ja miksi kaikki lähti näyttelyjen suhteen näille raiteille jossa minä edelleen olen mutta joilta Nemi mielellään hyppäisi pois. Nemin onneksi minulla on nykyisin muitakin koiria näyttelyihin mukaann otettavaksi, ja nykyään Nemi on alkanut jopa viihtymään näyttelyissä jossa pitäisi harrastaa maailman raskaimpia asioita: seisoa, olla valppaana ja vielä liikkuakkin! Sen sijaan että voisi makoilla kaikessa rauhassa kotona lihastakaan liikauttamatta. Nemiä siis tullaan kyllä jatkossakin näkemään harvakseltaa kehissä, mutta koska sille liika on liikaa on tämäkin meidän yksi tapamme pitää yllä aktiivisen laiskan mummon aktiivisen laiskaa harrastepuolta

Vuonna 2010 Nemin saatua Wales Tale’sin nimiin My-pennut aloin tosissani miettimään olisiko minusta kasvattajaksi.
Kävin kasvattajakurssin, ja aloin pohtimaan kennelnimeä. Samoihin aikoihin astutin Nemin ja ensimmäinen “kotitekoinen” pentueeni syntyi aikaan jolloin minulla ei vielä ollut vahvistettua kennelnimeä. Pennut saivat kuin saivatkin viralliset Neminoff’silla varustetut nimensä rekisteripapereihinsa, joskin vasta jonkin ajan kuluttua itse pentujen uusiin koteihinsa lähtemisen jälkeen.

Nemi on aina ollut, ja on edelleen, koira laumanme pomo. Sitä ei ole tohtineet nuoret neidit Fani ja Sally tosissaan uhmata, vaikka toisinaan saattaa huomatakkin pientä yritystä nuorison puolelta kohota arvoasteikolla ylemmäs.
Nemi kuitenkin pysyy meillä vahvana matriarkkana, kouluttaen pentuja ja muita koiria sen mielestä tärkeään corgin rooliin: syö hyvin, hauku paljon ja muista jahdata palloa. Paitsi jos itse matriarkka on paikalla.


Nemi viettää arvokasta aikaansa nykyään äitini luona kamarirouvana, huolehtien jotta isoolla markiilla kaikki pysyy järjestyksessä eivätkä oravat pääse valloittamaan maailmaa.

Isä:
Neminoff's Solar Silverstorm "Waldo"
Emä:
Wales Tale's Gotta Be Treasure "Sally"

Syntynyt: 15.4.2016
Väri: Punainen valkoisin merkein

Omistaja Anu Tulensalo & Marja Pusa

Terveystuloksia

Silmät: OK (terveet)
Kyynärät: 0/0
Lonkat: D/C
Polvet:  -

.

























Isä: FI MVA
Wales Tale’s Touch Of Moments “Leevi”

Emä:
Wales Tale’s Bit Of Treasure “Siru”

Syntynyt: 2.9.2011
Väri: Tricolour

Omistaja Anu Tulensalo & Marja Pusa
Kasvattaja Marja Pusa, Kennel Wales Tale’s


Sallyn tiedot KoiraNetissä

Terveystuloksia

Silmät: OK (terveet)
Kyynärät: O/O
Lonkat: C/C
Polvet:  O/O

  .















Isä:
FI & EE MVA
Fiord’s Warrior “Wilho”

Emä:
Wales Tale’s Hasty Hattrick “Nemi”

Syntynyt: 8.4.2010
Väri: Tricolour 

Omistaja: Anu Tulensalo & Marja Pusa
Kasvattaja: Marja Pusa, Kennel Wales Tale’s


Fanin tiedot KoiraNetissä

Terveystuloksia

Silmät: OK (terveet)
Kyynärät: O/O
Lonkat: B/B
Polvet: O/O

Muita tuloksia

MH-luonnekuvaus: Suoritettu (ensimmäisenä pembroke narttuna suomessa)

.





















Isä:
US & IE & SE & GB & EE MVA
Maplecreek Montgomery “Monty”

Emä:
FI MVA
Wales Tale’s Canarian Dream “Blondie”

Syntynyt: 10.2.2007
Väri: Punainen valkoisin merkein

Omistaja: Anu Tulensalo
Kasvattaja: Marja Pusa, Kennel Wales Tale’s


Nemin tiedot
KoiraNetissä

Terveystuloksia

Silmät: OK (terveet)
Lonkat: C/C
Polvet:  O/O (epävirallinen)


Muita tuloksia

Luonnetestitulos:  123pistettä, +++